Rural motherhood and childcare. An analysis of Finnish practices and contrasting expectations

Maarit Sireni

doi:10.53098/wir.2015.1.2.166.2/10

Autor

Maarit Sireni Karelian Institute, University of Eastern Finland, PO BOX 111, Fin-80101 Joensuu

DOI:

https://doi.org/10.53098/wir.2015.1.2.166.2/10

Słowa kluczowe:

opieka nad dziećmi, kobiety wiejskie, tożsamość płciowa, macierzyństwo, Finlandia

Abstrakt

W artykule przedstawiono wyniki badań, zrealizowanych przez geografów, poświęcone kwestii opieki nad dziećmi na obszarach wiejskich. Zbadano dostępność usług opieki nad dziećmi oraz występujące w Finlandii różnice regionalne w ich świadczeniu. Następnie w artykule omówiono kwestie oczekiwań kulturowych związanych z macierzyństwem i opieką nad dziećmi w środowisku wiejskim. W artykule przeanalizowano również stosowane formy opieki nad dzieckiem i ich znaczenie na fińskiej wsi. Dane empiryczne pochodzą z ankiet, które wysłano do rodziców małych dzieci w trzech gminach wiejskich, reprezentujących różne typy obszarów wiejskich. Wyniki sugerują, że nie ma jednego dominującego sposobu opieki nad dziećmi w wieku przedszkolnym w środowisku wiejskim. Rodziny z dziećmi łączyły różne formy opieki, w zależności od etapu życia dziecka. Wyniki badań wskazują, że poglądy i oczekiwania dotyczące macierzyństwa i opieki nad dziećmi są wśród mieszkańców fińskiej wsi w dużej mierze podobne do tych, które są charakterystyczne dla całego kraju.

Bibliografia

Anttonen, Anneli & Sipilä, Jorma (1996). European social care services: is it possible to identify models? Journal of European Social Policy 6:2, 87–100. DOI: https://doi.org/10.1177/095892879600600201

Anttonen, Anneli & Sointu, Liina (2006). Hoivapolitiikka muutoksessa. Julkinen vastuu pienten lasten ja ikääntyneiden hoivasta 12:ssa Euroopan maassa. STAKES, Helsinki.

Bettio, Francesca & Plantenga, Janneke (2004). Comparing care regimes in Europe. Feminist Economics 10:1, 85–113. DOI: https://doi.org/10.1080/1354570042000198245

Daly, Mary (2001). Care policies in Western Europe. In: Daly, Mary (ed.), Care work. The quest for security. International Labour Office, Genova.

Esping-Andersen, Gosta (1990). The three worlds of welfare capitalism. Polity Press, Cambridge. DOI: https://doi.org/10.1177/095892879100100108

Halliday, Joyce (1997). Children’s services and care: a rural view. Geoforum 28:1, 103–119. DOI: https://doi.org/10.1016/S0016-7185(97)85530-3

Halliday, Joyce & Little, Jo (2001). Amongst women: Exploring the reality of rural childcare. Sociologia Ruralis 41:4, 423–439. DOI: https://doi.org/10.1111/1467-9523.00192

Haverinen, Riitta & Ilmarinen, Katja (eds.) (2008). Hyvinvoinnin arki maaseudulla. Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3, Helsinki.

Helsingin Sanomat (2010). Kuntaliitto karsisi päivähoito-oikeutta. 26.2.2010. www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/kuntaliitto karsisi päivähoito-oikeutta (7.4.2010).

Hughes, Annie (1997). Rurality and cultures of womanhood. Domestic identities and moral order in village life. In Contested Countryside Cultures. Otherness, Marginalisation and Rurality, 123–137, Cloke, P. and Little, J. (eds). Routledge, London.

Hämeenaho, Pilvi (2009). Day care services in sparsely populated rural areas – Questions of available and accessible services. Paper presented at the XXIII European Congress for Rural Sociology, 17–21 August 2009, Vaasa, Finland.

Julkunen, Raija, Nätti J & Anttila, T (2004). Aikanyrjähdys. Keskiluokka työn puristuksessa. Vastapaino, Tampere.

Karvonen, Sakari & Kauppinen, Timo (2009). Kuinka Suomi jakautuu 2000-luvulla? hyvinvoinnin muuttuvat alueelliset erot. Yhteiskuntapolitiikka 74:4, 467–486.

Karvonen, Sakari & Rintala, Taina (2004). Alueellisten hyvinvointierojen kasvu jatkuu. Yhteiskuntapolitiikka 69:2, 159–170.

Kröger, Teppo (1995). Maalaiskunnan murros ja kamppailu päivähoidosta. Maaseudun uusi aika 3:2, 26 37.

Kröger, Teppo & Sipilä, Jorma (eds.) (2005). Overstretched: European families up against the demands of work and care. Blackwell, Malden.

Leira, Arlaug (1998). Caring as a social right: cash for childcare and daddy leave. Social Politics 5: 3, 362–378. DOI: https://doi.org/10.1093/sp/5.3.362

Leira, Arnlaug, Tobio, Constanza & Trifiletti, Rossana (2005). Kinship and informal support. care resources for the first generation of working mothers in Norway, Italy and Spain. In: Gernhard, ute, Knijn, Trudie & Weckwert, Anja (eds.), Working mothers in Europe. A comparison of policies and practices, 74–96. Edward Elgar, Cheltenham.

Little, Jo (1994). Gender relations and the rural labour process. In: Whatmore, Sarah, Marsden, Terry & Lowe, Philip (eds.), Gender and rurality, 11–30. David Fulton Publishers, London. DOI: https://doi.org/10.4324/9781003395386-2

Little, Jo (1997) Employment marginality and women’s self-identity. In Contested Countryside Cultures. Otherness, Marginalisation and Rurality, pp. 138–157, Cloke, P. and Little, J. (eds). Routledge, London.

Little, Jo & Austin, Patricia (1996) Women and the rural idyll. Journal of Rural Studies 12, 101–111. DOI: https://doi.org/10.1016/0743-0167(96)00004-6

Mahon, Rianne (2002). Introduction. Gender and welfare state restructuring: Through the lens of child care. In: Michel, Sonya & Mahon Rianne (eds.), Child care policy at the crossroads. Gender and welfare state restructuring, 1–27. Routledge, New York. DOI: https://doi.org/10.1057/9781403913920_1

Miettinen, Anneli (2008). Kotityöt, sukupuoli ja tasa-arvo. Palkattoman työn jakamiseen liittyvät käytännöt ja asenteet Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja E32/2008. Väestöliitto, Helsinki.

Remahl, Tea (2008). Aluepolitiikan yhteiskunnalliset merkitykset ja muutos. Hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon. Nordia Geographical Publications Vol 37:5. Publications of the Geographical Society of Northern Finland and the Department of Geography, University of Oulu, Oulu.

Repo, Katja (2009). Lapsiperheiden arki. Näkökulmina raha, työ ja lastenhoito. Acta Universitatis Tamperensis; 1479, Tampere University Press, Tampere 2009. Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 914, Tampereen yliopisto 2009.

Repo, Katja (2005). Muuttuvan työelämän äidit ja lastenhoidon merkitykset. Janus 13:4, 403–421.

Salmi, Minna (2007). Pienten lasten vanhemmat haluavat säilyttää subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Yhteiskuntapolitiikka 72:2, 202–204.

Salmi, Minna (2000). Kotihoidon tuki ja naisten asema: tutkimushaasteita ja tulkintaongelmia. Yhteiskuntapolitiikka 65:1, 46–56.

Salmi, Minna & Lammi-Taskula, Johanna (1999). Parental leave in Finland. In: Moss, Peter & Deven, Fred (eds.), Parental leave: Progress or pitfall? Research and policy issues in Europe, 86–122. NIDI CBGS Publications, Brussels.

Sireni, Maarit (2008). Agrarian Femininity in a State of Flux: Multiple Roles of Finnish Farm Women. In: Asztalos Morell, Ildiko & Bettina Bock (eds.), Gender Regimes, Citizen Participation and Rural Restructuring, 33–56. Elsevier, Research in Rural Sociology and Development, Volume 13, Oxford. DOI: https://doi.org/10.1016/S1057-1922(07)13002-X

Sireni, Maarit (2009). Crisis-ridden rural welfare services: A gender perspective. Paper presented at the XXIII European Congress for Rural Sociology, 17–21 August 2009, Vaasa, Finland.

Takala, Pentti & Heikkilä, Matti (2000). Pienten lasten hoito. In: Uusitalo, Hannu, Parpo, Antti & Hakkarainen, Anni (eds.), Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus 2000. Raportteja 250. Stakes, Helsinki.

Vuori, Jaana (2001). Äidit, isät ja ammattilaiset. Sukupuoli, toisto ja muunnelma asiantuntijoiden kirjoituksissa. Tampere University Press, Tampere.

Väinälä, Anna (2004). Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu 2004. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2004: 12. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.

Välimäki, Anna-Leena (1999). Lasten hoitopuu. Lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Suomen Kuntaliitto, Helsinki.

Välimäki, Anna-Leena & Rauhala, Pirkko-Liisa (2000). Lasten päivähoidon taipuminen yhteiskunnallisiin murroksiin Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 65:5, 387–405.